Lainasanasto

Käsitteitä on tässä lainasanastossa viidessä ryhmässä, ja ryhmä on valittu sen mukaan, missä kohtaa lainaa sana tulee vastaan. Aakkosjärjestys auttaa vain silloin, kun tiedät jo etsimäsi sanan; lainapapereita lukiessa ongelma on useimmiten päinvastainen.

Selitykset on kirjoitettu niin, että ne kertovat myös sen, miksi käsitteellä on merkitystä — pelkkä määritelmä ei auta päätöksessä. Siellä missä lainatermit avautuvat vasta laskemalla, opasteksti johtaa oikeaan laskuriin. Kokonaiskuvan lainan hinnasta saa sivulta mitä laina maksaa.

Korot ja kulut

Lainan hinta muodostuu kahdesta osasta: korosta, joka lasketaan jäljellä olevasta velasta, ja kuluista, jotka peritään erikseen. Molemmat kuuluvat todelliseen vuosikorkoon, ja juuri siksi se on ainoa luku, jolla kaksi tarjousta on vertailukelpoista.

Todellinen vuosikorko

Luoton hinta vuodessa prosentteina, kun korko ja kaikki luoton ehtona olevat kulut on laskettu yhteen. Luotonantajan on ilmoitettava se, jotta tarjouksia voi verrata keskenään. Lue lisää.

Nimelliskorko

Sopimukseen kirjattu vuosikorko ilman kuluja. Se on aina pienempi kuin todellinen vuosikorko, joten kahden tarjouksen vertaaminen pelkällä nimelliskorolla jättää osan hinnasta näkymättä.

Viitekorko

Yleinen markkinakorko, johon vaihtuvakorkoinen laina on sidottu. Kun viitekorko muuttuu, lainan korko muuttuu sen mukana sovittuina tarkistuspäivinä — ei silloin kun markkina liikkuu. Lue lisää.

Marginaali

Pankin oma osuus korosta, joka lisätään viitekorkoon. Marginaali pysyy sopimuksen mukaisena, vaikka viitekorko heiluisi, ja se on se osa hinnasta, josta neuvotellaan. Lue lisää.

Euribor

Euroalueen pankkien välinen viitekorko, johon suomalaiset asuntolainat tavallisimmin sidotaan. Nimen perässä oleva aika kertoo, kuinka pitkin välein korko tarkistetaan.

Kiinteä korko

Korko, joka pysyy samana sovitun jakson ajan. Kuukausierä on ennustettava koko jakson, ja ennustettavuudesta maksetaan yleensä hieman korkeampana korkona. Lue lisää.

Vaihtuva korko

Korko, joka seuraa viitekorkoa. Erä voi laskea, mutta se voi myös nousta, ja siksi kestävyys kannattaa mitoittaa korkeamman koron mukaan. Lue lisää.

Korkokatto

Yläraja sille, kuinka korkeaksi korko voi nousta. Kuluttajaluotoissa raja tulee laista, ja asuntolainaan korkokaton voi ostaa erillisenä suojana, jolloin siitä maksetaan hinta. Lue lisää.

Kulukatto

Lain asettama raja sille, paljonko muita kuluja kuin korkoa luotosta saa periä. Ilman sitä kulut voisivat korvata koron ja hinta siirtyisi pois todellisesta vuosikorosta. Lue lisää.

Avausmaksu

Kertaluonteinen maksu luoton nostamisesta. Se kuuluu todelliseen vuosikorkoon, joten se ei ole hinnan ulkopuolinen kulu vaan osa hintaa. Lue lisää.

Tilinhoitomaksu

Toistuva kuukausi- tai vuosimaksu luoton hoitamisesta. Pienikin toistuva maksu kertyy pitkällä laina-ajalla summaksi, joka näkyy kokonaiskustannuksessa. Lue lisää.

Luoton kokonaiskustannus

Kaikki, mitä maksat lainasumman päälle: korot ja kulut yhteensä koko laina-ajalta. Oikea mittari silloin, kun vertailtavien lainojen pituus on eri. Lue lisää.

Korkoa korolle

Ilmiö, jossa korkoa kertyy myös aiemmin kertyneelle korolle. Säästäjälle se toimii eduksi, maksamatta jääneessä velassa se kääntyy toisin päin. Lue lisää.

Viivästyskorko

Korotettu korko, joka juoksee erääntyneelle ja maksamattomalle erälle. Se on eri asia kuin lainan oma korko, ja sen päälle voi tulla perintäkuluja.

Vakuudet ja takaukset

Vakuus vastaa kysymykseen, mistä luotonantaja saa saatavansa, jos velkaa ei makseta. Vakuuden laji ratkaisee sekä koron että sen, kenen taloudessa riski lopulta on.

Vakuus

Omaisuus tai sitoumus, joka turvaa lainan takaisinmaksun. Vakuudellinen laina on luotonantajalle vähäriskisempi, ja ero näkyy korossa.

Reaalivakuus

Vakuutena oleva esine tai kiinteistö, asuntolainassa tavallisimmin ostettava asunto itse. Jos velkaa ei makseta, vakuus voidaan realisoida velan kattamiseksi. Lue lisää.

Panttaus

Sopimus, jolla omaisuus asetetaan nimetyn velan vakuudeksi. Asunto-osakkeessa pantataan osakekirja tai sähköinen osakehuoneistorekisterin merkintä, kiinteistössä panttikirja.

Kiinnitys ja panttikirja

Kiinteistöön vahvistettava kirjaus, jonka perusteella syntyy panttikirja. Panttikirja luovutetaan luotonantajalle, ja se on kiinteistön vakuuskäytön tekninen edellytys.

Henkilötakaus

Sitoumus, jolla toinen henkilö vastaa velasta velallisen ohella. Takaus ei ole allekirjoitusta vaativa muodollisuus vaan oma, henkilökohtainen velkavastuu. Lue lisää.

Omavelkainen takaus

Takauksen tavallisin muoto, jossa velkoja voi kääntyä takaajan puoleen heti maksun viivästyttyä. Velallista ei tarvitse ensin periä loppuun asti. Lue lisää.

Takaaja

Takaussitoumuksen antanut henkilö. Vastuu näkyy takaajan omassa luottokelpoisuusarviossa ja pienentää sitä lainaa, jonka hän itse voi saada. Lue lisää.

Valtiontakaus

Valtion antama takaus osalle asunto- tai opintolainaa. Se korvaa puuttuvaa vakuutta, ja asuntolainassa siitä peritään takausmaksu. Lue lisää.

Lisävakuus

Ylimääräinen vakuus sille osalle kauppahintaa, johon ostettavan asunnon arvo ei riitä. Usein toisen henkilön asunto tai valtiontakaus — ja ensin mainittu on takausta muistuttava sitoumus. Lue lisää.

Vakuudeton laina

Luotto ilman vakuutta. Riski hinnoitellaan korkeampana korkona, summat ovat pienempiä ja laina-ajat lyhyempiä kuin vakuudellisessa lainassa. Lue lisää.

Lyhentäminen ja laina-aika

Lyhennystapa ratkaisee, missä järjestyksessä velka maksetaan pois. Korko lasketaan aina jäljellä olevasta pääomasta, joten järjestys vaikuttaa lopulliseen hintaan eikä vain kuukausierään.

Pääoma

Se velkamäärä, josta korko lasketaan. Alussa pääoma on koko lainasumma, ja se pienenee jokaisen lyhennyksen verran.

Lyhennys

Erän se osa, joka pienentää velkaa. Loppuosa erästä on korkoa ja kuluja, jotka eivät kosketa pääomaa lainkaan. Lue lisää.

Kuukausierä

Kuukaudessa maksettava summa yhteensä: lyhennys, korko ja mahdolliset kulut. Erä kertoo, mitä kestät kuukaudessa, ei sitä, mitä laina maksaa. Lue lisää.

Lyhennystapa

Sääntö sille, miten erä jakautuu lyhennykseen ja korkoon ja mikä tapahtuu koron muuttuessa. Kolme tavallista ovat annuiteetti, tasalyhennys ja kiinteä tasaerä. Lue lisää.

Annuiteetti

Lyhennystapa, jossa erä pysyy samana ja koron osuus erästä pienenee laina-ajan kuluessa. Koron muuttuessa erä muuttuu, ei laina-aika. Lue lisää.

Tasalyhennys

Lyhennys on joka kerta yhtä suuri ja erä laskee, koska korkoa kertyy pienenevästä pääomasta. Raskain alussa, halvin kokonaisuutena. Lue lisää.

Kiinteä tasaerä

Erä sovitaan kiinteäksi, ja koron noustessa laina-aika venyy erän sijaan. Kuukausibudjetissa vakaa, mutta hinta siirtyy laina-ajan loppupäähän. Lue lisää.

Laina-aika

Aika, jonka kuluessa laina maksetaan takaisin. Pidempi aika pienentää erää ja kasvattaa korkojen yhteismäärää, koska korkoa kertyy useampana vuonna. Lue lisää.

Lyhennysvapaa

Jakso, jonka aikana maksetaan vain korkoa ja kuluja. Velka ei pienene jakson aikana, joten laina-aika pitenee tai erä kasvaa jakson jälkeen. Lue lisää.

Lyhennystaulukko

Erittely jokaisesta erästä: paljonko menee korkoon, paljonko lyhennykseen ja paljonko velkaa jää jäljelle maksun jälkeen. Lue lisää.

Jäljellä oleva laina

Velan määrä tiettynä hetkenä. Eri luku kuin alkuperäinen lainasumma, ja juuri se on se luku, josta korko kulloinkin lasketaan. Lue lisää.

Ylimääräinen lyhennys

Sopimuksen mukaisen erän päälle maksettu suoritus, joka kohdistuu suoraan pääomaan. Se lyhentää joko laina-aikaa tai erää sen mukaan, kumpi sopimuksessa on valittu. Lue lisää.

Ennenaikainen takaisinmaksu

Lainan maksaminen pois ennen sovittua loppupäivää. Kuluttajaluotossa se on lakiin perustuva oikeus, ja korkoa maksetaan vain siihen asti kuin luottoa on käytetty. Lue lisää.

Luottokelpoisuus ja luottotiedot

Ennen päätöstä luotonantajan on selvitettävä, kestääkö taloutesi luoton. Arvio nojaa tuloihin, menoihin ja voimassa oleviin velkoihin — ei siihen, kuinka suuren lainan hakija toivoo saavansa.

Luottokelpoisuuden arviointi

Lakisääteinen selvitys hakijan maksukyvystä. Se tehdään ennen jokaista luottopäätöstä, eikä siitä voi sopia toisin edes hakijan pyynnöstä. Lue lisää.

Maksuvara

Tuloista jäljelle jäävä summa, kun asuminen, elämisen menot ja nykyiset lainat on maksettu. Se, eikä toivottu erä, määrää kestävän kuukausierän ylärajan. Lue lisää.

Velkaantumisaste

Kotitalouden velat suhteessa bruttovuosituloihin. Vakiintunut mittari sille, kuinka paljon velkaa talous kantaa suhteessa siihen, mitä se tienaa. Lue lisää.

Maksuhäiriömerkintä

Luottotietorekisteriin tehty merkintä maksun laiminlyönnistä. Merkintä vaikuttaa luotonsaantiin pitkään, ja se poistuu vasta laissa säädetyn säilytysajan kuluttua. Lue lisää.

Luottotietorekisteri

Rekisteri, johon maksuhäiriömerkinnät tallennetaan. Se, mitä rekisteriin saa merkitä ja kuinka kauan tieto säilyy, on määritelty luottotietolaissa. Lue lisää.

Positiivinen luottotietorekisteri

Viranomaisrekisteri voimassa olevista luotoista ja tuloista. Luotonantajan on käytettävä sitä luottokelpoisuutta arvioidessaan, joten velkoja ei enää selvitetä pelkän hakemuksen varassa. Lue lisää.

Luottotietokysely

Merkintä siitä, että luotonantaja on hakemuksen vuoksi tarkistanut hakijan tiedot. Kysely ei ole maksuhäiriö, mutta tiheät kyselyt lyhyessä ajassa näkyvät muille luotonantajille. Lue lisää.

Koronnousuvara

Laskelma siitä, kestääkö talous erän myös selvästi korkeammalla korolla. Asuntolainassa tämä on vakiintunut osa luottokelpoisuusarviota. Lue lisää.

Kulutusluotto

Vakuudeton kuluttajaluotto tavaraan, palveluun tai muuhun tarpeeseen. Korko on korkeampi kuin vakuudellisessa lainassa, koska luotonantajalla ei ole realisoitavaa vakuutta. Lue lisää.

Luotollinen tili

Tili, jolla on käyttövara. Korkoa maksetaan käytetystä summasta ja limiittipalkkiota koko myönnetystä rajasta, myös silloin kun rajaa ei käytä. Lue lisää.

Lainanvälittäjä

Toimija, joka välittää hakemuksen usealle luotonantajalle. Välittäjä ei itse myönnä luottoa, ja sen rooli sekä rekisteröinti on syytä tarkistaa ennen hakemista. Lue lisää.

Lainojen yhdistäminen

Useamman luoton korvaaminen yhdellä. Kannattavuus ratkeaa vertaamalla kokonaiskustannuksia, ei kuukausieriä, koska pidempi aika pienentää erää joka tapauksessa. Lue lisää.

Asuntolaina, taloyhtiö ja verotus

Asuntokaupassa vastaan tulee sanoja, joita muissa lainoissa ei ole lainkaan: yhtiön oma velka, kaksi eri vastiketta ja kaupan omat verot. Ne muuttavat sitä, mitä asunto oikeasti maksaa.

Lainakatto

Sääntö siitä, kuinka suuri osa vakuuksien arvosta voi olla asuntolainaa. Loppuosa katetaan omalla rahalla tai lisävakuudella. Lue lisää.

Enimmäisluototussuhde

Lainakaton virallinen nimi: lainan enimmäismäärä suhteessa vakuuksien käypään arvoon sillä hetkellä, kun laina myönnetään. Lue lisää.

Omarahoitusosuus

Se osa kauppahinnasta, jota ei rahoiteta lainalla. Käytännössä säästöt, ASP-tilin varat tai lisävakuus, joka korvaa puuttuvan käteisen. Lue lisää.

ASP-laina

Ensiasunnon ostajan järjestelmä, jossa säästäminen, korkotuki ja valtiontakaus kytkeytyvät samaan sopimukseen. Lue lisää.

Taloyhtiölaina

Asunto-osakeyhtiön ottama laina esimerkiksi putkiremonttiin tai uudiskohteen rakentamiseen. Osakas maksaa oman osuutensa vastikkeena, ei omana lainanaan. Lue lisää.

Lainaosuus

Osakkeeseen kohdistuva osa taloyhtiön lainasta. Se on velkaa laskelmissasi, vaikka se ei ole omissa nimissäsi eikä näy omissa lainapapereissasi. Lue lisää.

Rahoitusvastike

Kuukausittainen maksu, jolla osakas maksaa osuutensa yhtiön lainasta. Sen verokohtelu riippuu siitä, miten yhtiö kirjaa maksun kirjanpidossaan. Lue lisää.

Hoitovastike

Kuukausimaksu yhtiön juoksevista kuluista, kuten lämmöstä, kiinteistönhoidosta ja hallinnosta. Eri maksu kuin rahoitusvastike, ja se jatkuu senkin jälkeen kun yhtiön laina on maksettu. Lue lisää.

Tuloutus ja rahastointi

Kaksi tapaa käsitellä rahoitusvastike taloyhtiön kirjanpidossa. Valinta ratkaisee, syntyykö sijoittajalle vuosikulu vai kasvaako osakkeen hankintameno. Lue lisää.

Velaton hinta

Myyntihinta ja osakkeeseen kohdistuva lainaosuus yhteensä. Ainoa hinta, jolla kahta myynnissä olevaa kohdetta voi asettaa rinnakkain. Lue lisää.

Isännöitsijäntodistus

Asiakirja, josta näkyvät yhtiön lainat, osakkeen lainaosuus, vastikkeet ja päätetyt korjaukset. Se luetaan ennen tarjousta, ei sen jälkeen. Lue lisää.

Varainsiirtovero

Asunto- ja kiinteistökaupasta maksettava vero, jonka ostaja hoitaa kaupan yhteydessä. Se ei ole lainan kulu vaan kaupan kulu, ja se pienentää käytettävissä olevaa omaa rahaa. Lue lisää.

Tulonhankkimislainan korkovähennys

Verovähennys koroista, jotka kohdistuvat tulon hankkimiseksi otettuun velkaan. Oman vakituisen asunnon asuntolainan korkovähennys on poistunut kokonaan. Lue lisää.

Opintolainahyvitys

Kelan etuus, jolla osa opintolainasta maksetaan pois, kun tutkinto valmistuu määräajassa. Hyvitys menee lainaan, ei hakijan tilille. Lue lisää.