Kuluttajaluottojen säännöt

Korkokatto

Kuluttajansuojalaki rajoittaa kuluttajaluoton korkoa kahdella tavalla yhtä aikaa. Korko ei saa ylittää viitekorkoa enempää kuin viidellätoista prosenttiyksiköllä, eikä se saa missään tilanteessa ylittää kahtakymmentä prosenttia. Tiukempi rajoista sitoo, ja molemmat rajat ovat luettavissa kuluttajansuojalain 7 luvusta.

Raja on selvästi tiukempi kuin naapurimaissa, ja se on syy siihen, että lyhytaikaisten pikaluottojen markkina on Suomessa käytännössä hävinnyt.

Katon liikkuva osa on viitekorko, joka vahvistetaan korkolain nojalla puolivuosittain. Kun yleinen korkotaso nousee, myös suurin sallittu luottokorko nousee sen mukana, ja kun taso laskee, katto laskee viiveellä perässä. Ehdoton yläraja pysyy silti paikallaan, joten korkotason nousu ei voi viedä kuluttajaluoton hintaa rajattomasti ylöspäin. Sopimuksesi korko voi tämän vuoksi muuttua kesken laina-ajan, jos se on sidottu viitekorkoon — ero kiinteän ja vaihtuvan koron välillä on avattu sivulla kiinteä vai vaihtuva korko.

Kulukatto

Korkokatto ei yksin riittäisi, koska hinta voitaisiin siirtää kuluihin. Siksi laissa on myös kulukatto: muut luoton kustannukset saavat olla enintään 0,01 prosenttia luottomäärästä päivässä. Vähintään 30 päivän luotoissa on kuukausikohtainen vähimmäismäärä, ja vuositasolla kuluille on oma euromääräinen kattonsa.

Tarkat luvut ovat kuluttajansuojalain 7 luvussa, ja ne kannattaa tarkistaa Finlexistä ennen kuin niiden varaan laskee.

Kulukatto on suhteellinen, joten se seuraa luoton kokoa eikä anna suurelle luotolle löysempää kohtelua kuin pienelle. Se kattaa myös jatkuvat luotot, joissa maksettavaa kertyy niin kauan kuin limiitti on avoinna, vaikka rahaa ei nostettaisi joka kuukausi. Millaisista eristä kuluttajaluoton hinta ylipäätään koostuu, on käyty läpi sivulla avausmaksu ja lainan kulut.

Miten kaksi kattoa toimivat yhdessä

Luoton hinnalla on kaksi kanavaa: korko ja kaikki muu, mistä luotosta veloitetaan. Jos laki rajoittaisi vain korkoa, hinnoittelu siirtyisi avausmaksuun, tilinhoitoon ja laskutuslisiin, ja katto olisi kierretty ilman että korkoprosentti näyttäisi miltään. Jos laki taas rajoittaisi vain kuluja, sama kierto tapahtuisi toiseen suuntaan.

Kaksi kattoa sulkevat molemmat reitit samanaikaisesti. Se on syy siihen, että lain rakenne näyttää monimutkaiselta: sääntelyn kohteena ei ole yksi luku vaan kaksi eri tapaa muodostaa hinta. Kuluttajalle tästä seuraa käytännön sääntö. Kumpikaan katto ei yksinään kerro, mitä luotto maksaa, koska kumpikin rajaa vain omaa puoltaan. Ainoa luku, jossa molemmat puolet ovat mukana samassa mitassa, on todellinen vuosikorko, ja siksi juuri se on laissa se tieto, joka luotonantajan on ilmoitettava ennen sopimuksen tekemistä.

Markkinoinnin säännöt

Jos luoton mainonnassa mainitaan yksikin sopimusehto, koko vakiotietopaketti on esitettävä selkeästi, näkyvästi ja yhtenä kokonaisuutena. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lisäksi linjannut, ettei luottoa saa esittää ratkaisuna talousvaikeuksiin, ettei luoton vakavuutta saa vähätellä eikä markkinointia saa kohdistaa maksuhäiriömerkinnän saaneisiin.

Marraskuun 20. päivästä 2026 alkaen sovelletaan lisäksi EU:n toista kulutusluottodirektiiviä, joka tuo mukanaan pakollisen varoituksen luoton kustannuksista ja uusia vaatimuksia luotonvälittäjille.

Samana päivänä tulee sovellettavaksi laki eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä 33/2026. Se tarkoittaa, että luotonvälittäjän — siis toimijan, joka kokoaa hakemuksesi ja lähettää sen eteenpäin usealle luotonantajalle — on rekisteröidyttävä ja siirryttävä Finanssivalvonnan valvontaan. Tähän asti välittäjä on voinut toimia ilman toimilupaa, vaikka luotonantaja ei ole voinut.

Muutos on kuluttajan kannalta iso, koska valvonta koskee juuri sitä porrasta, jossa vertailu tapahtuu. Sen jälkeen välittäjän on kerrottava, keitä luotonantajia se edustaa ja saako se palkkion välitetystä luotosta. Miten välittäjien, luottolaitosten ja lähipiirin tarjoukset asettuvat samalle viivalle, on selitetty sivulla lainaa pankin ulkopuolelta.

Luottokelpoisuuden arviointi

Luotonantajan on arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus ennen luottosopimuksen tekemistä. Arvio perustuu riittäviin tietoihin tuloista ja menoista, ja luottoa ei saa myöntää, jos arvio osoittaa, ettei kuluttaja kykene sitä maksamaan.

Se on luotonantajan velvollisuus, ei kuluttajan. Se ei kuitenkaan korvaa omaa laskelmaa siitä, mitä talous kestää.

Arvion aineisto on Suomessa laajentunut. Positiivisesta luottotietorekisteristä luotonantaja näkee voimassa olevat luottosi ja tulotietosi, joten aiempia lainoja ei enää tarkastella pelkän oman ilmoituksen varassa. Mitä rekisteri sisältää ja miten omat tietonsa tarkastaa, on koottu sivulle luottotiedot.

Näin toimit nyt

Aloita omasta puolestasi, älä tarjouksista. Laske ensin, paljonko kuukaudessa jää maksuvaraa kiinteiden menojen jälkeen — siihen on maksuvaralaskuri — ja aseta se katoksi erälle, jonka suostut ottamaan. Vasta sen jälkeen katso, mihin lainasummaan se riittää.

Kun sinulla on tarjouksia, pyydä jokaisesta todellinen vuosikorko ja kirjoita ne rinnakkain samalla laina-ajalla. Eri pituiset laina-ajat eivät ole vertailukelpoisia keskenään, ja vertailun kompastuskivet on käyty läpi sivulla lainojen vertailu. Ennen allekirjoitusta sinulla on oikeus saada tiedot kirjallisesti ja aikaa lukea ne. Jos jokin markkinoinnissa ei vastaa näitä sääntöjä, siitä voi ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Käyttämämme lähteet ovat koottuina sivulla lähteet.