Maksuvaralaskuri

Vähennyslasku, jota ei kannata pyöristää

Maksuvara syntyy yhdestä toimituksesta: nettotuloista vähennetään kaikki menot, jotka tulevat joka kuukausi riippumatta siitä, mitä muuta elämässä tapahtuu. Jäljelle jäävä summa on se, jolla eletään ja jolla mahdollinen uusi laina hoidetaan. Laskutoimitus on yksinkertainen, mutta sen tarkkuus riippuu kokonaan siitä, kuinka rehellisesti menot kirjataan. Optimistinen laskelma ei tee taloudesta parempaa, se vain siirtää yllätyksen myöhemmäksi.

Kaksi asiaa menee tässä useimmin pieleen. Ensimmäinen on bruttotulojen käyttäminen nettotulojen sijasta, jolloin laskelmaan jää mukaan rahaa, jota ei koskaan tule tilille. Toinen on vaihteleva tulo: provisio, tuntityö tai yrittäjätulo kannattaa laskea alakanttiin eikä keskiarvona, koska laina erääntyy myös heikkona kuukautena. Kumpikin virhe kasvattaa lukua juuri siltä osin, joka ei ole todellista.

Mitkä menot kuuluvat laskelmaan

Asuminen on lähes aina suurin yksittäinen erä: vuokra tai asuntolainan erä, vastike, vesi, sähkö ja lämmitys. Sen jälkeen tulevat liikenne, vakuutukset, päivähoito, tietoliikenne ja jo voimassa olevien luottojen erät. Nämä ovat menoja, joita ei voi säätää saman kuukauden aikana, ja juuri siksi ne kuuluvat kiinteisiin.

Ruoka ja muu päivittäinen kulutus jäävät tarkoituksella maksuvaran sisään. Ne joustavat, ja niiden pakottaminen yhteen keskiarvoon tekisi luvusta näennäisen tarkan. Jos haluat tietää oman tasosi, tiliotteen kolme kuukautta kertoo sen paremmin kuin mikään taulukko.

Rajanveto kiinteän ja joustavan menon välillä ei ole aina itsestään selvä, eikä sen tarvitse olla. Tärkeintä on, että sama meno ei jää kokonaan pois kummastakin päästä. Yleisin virhe ei ole väärä luokittelu, vaan meno, jota ei kirjattu ollenkaan.

Miksi pankki laskee saman luvun uudelleen

Luotonantajan on lain mukaan arvioitava luottokelpoisuutesi ennen luottosopimuksen tekemistä, eikä arvio saa nojata pelkkään omaan ilmoitukseesi. Tulot ja voimassa olevat luotot tarkistetaan positiivisesta luottotietorekisteristä, ja elinkustannuksiin pankki käyttää omaa normistoaan, joka ei ole sama kaikilla. Siksi kaksi pankkia voi päätyä samasta taloudesta eri lukuun, vaikka kumpikin laskee oikein.

Oma laskelmasi ei siis korvaa pankin arviota, mutta se tekee jotain muuta hyödyllistä: se kertoo suuruusluokan ennen kuin kukaan tekee luottopäätöstä. Kun tiedät, paljonko lainanhoitoon todella jää, voit kääntää luvun lainasummaksi sivulla paljonko voin lainata.

Yhtä oikeaa rajaa ei ole

Kysytyin kysymys on, mikä maksuvaran pitäisi olla. Rehellinen vastaus on, ettei laissa ole euromääräistä rajaa. Finanssivalvonta on suositellut, etteivät lainanhoitomenot veisi liian suurta osaa nettotuloista ja että maksukyky testataan selvästi korkeammalla korolla kuin sillä, joka juuri nyt on tarjolla. Suositus ohjaa pankkien käytäntöä, mutta se ei ole yksi luku, jonka voisi laittaa tähän kaikkien kynnykseksi. Toinen mittari samaan kysymykseen on velkaantumisaste, joka katsoo velkojen kokonaismäärää vuosituloihin nähden eikä yksittäistä kuukautta.

Käyttökelpoisin tapa lähestyä asiaa on omakohtainen. Laske maksuvara ensin nykyisillä menoilla ja sitten uudelleen niin, että lainanhoitomenot ovat selvästi suuremmat kuin tarjottu erä. Jos jälkimmäinenkin laskelma jää mukavasti plussalle, kestät myös koron nousun. Jos se painuu lähelle nollaa, tieto on saatu ennen sopimusta eikä sen jälkeen — ja juuri siinä on koko laskelman arvo.

Puskuri on se, mitä laskelma ei näytä

Maksuvara kertoo tavallisen kuukauden. Kalenterissa on kuitenkin myös se kuukausi, jolloin pesukone hajoaa, auto ei läpäise katsastusta ja sairausloma leikkaa palkasta osan. Jos laskelma päätyy niukasti plussalle, se ei kestä yhtäkään näistä ilman uutta luottoa — ja uusi luotto kasvattaa kiinteitä menoja pysyvästi, jolloin seuraava yllätys osuu ahtaampaan talouteen. Tässä kohtaa kannattaa mieluummin katsoa laina-aikaa, hankinnan ajoitusta tai kiinteiden menojen karsimista kuin pelkkää erän suuruutta. Jos luottoja on jo useita, niiden yhteisvaikutuksen voi laskea yhteen lainojen yhdistämisen laskurilla, mutta yhdistäminen kannattaa arvioida hinnalla eikä helpotuksen tunteella.

Näin käytät lukua

Tee laskelma kahdesti: kerran nykytilanteessa ja kerran niin, että uuden lainan erä on mukana kiinteissä menoissa. Näiden kahden erotus on se, mistä oikeasti luovut. Jos erä tuntuu liian suurelta, pidempi laina-aika pienentää sitä mutta kasvattaa kokonaiskustannusta, ja vaihtokaupan näkee numeroina laina-aikalaskurista. Ennen hakemista kannattaa vielä tarkistaa omat luottotiedot ja lukea, mitä tietoja sinulle on annettava ennen allekirjoitusta sivulla kuluttajaluottojen säännöt.

Päivitä laskelma aina, kun jokin kiinteä meno muuttuu pysyvästi: muutto, uusi auto, päivähoidon alkaminen tai päättyminen. Maksuvara ei ole kertaluonteinen luku vaan tilannekuva, joka vanhenee samaa tahtia kuin arki muuttuu. Kun se on kerran laskettu huolella, päivittäminen vie muutaman minuutin — ja se muutama minuutti on halvin taloudellinen selvitys, jonka voi itselleen tehdä.