Kiinteä tasaerä

Erä pysyy, laina-aika joustaa

Kiinteä tasaerä on annuiteetin ja tasalyhennyksen rinnalla kolmas suomalainen tapa lyhentää lainaa, ja siitä käytetään myös nimeä tasaerälaina. Sovittu kuukausierä pysyy samana riippumatta siitä, mitä viitekorolle tapahtuu. Koron noustessa erästä menee suurempi osa korkoon ja pienempi lyhennykseen, jolloin velan maksaminen kestää kauemmin. Koron laskiessa sama mekanismi toimii toiseen suuntaan ja loppupäivä siirtyy lähemmäs.

Rajakorko on erän ja pääoman suhde

Joustolla on raja, ja se on laskettavissa täsmällisesti. Erä riittää korkoon vain niin kauan kuin se on suurempi kuin jäljellä olevalle pääomalle kertyvä kuukauden korko. Rajakorko saadaan jakamalla kuukausierä pääomalla ja kertomalla osamäärä kahdellatoista; tulos on vuosikorkona se taso, jolla koko erä kuluu korkoon eikä velka lyhene lainkaan.

Raja ei pysy paikallaan koko laina-aikaa. Kun pääoma pienenee, sama erä kantaa yhä korkeamman koron, joten rajakorko nousee vuosi vuodelta. Alttein hetki on siis alussa, jolloin velkaa on eniten jäljellä — ja juuri silloin lyhennysvapaa tai pitkä laina-aika pitää pääoman suurena pisimpään.

Rajan yläpuolella laina-aikaa ei ole olemassa, ja laskuri jättää sen kohdan tyhjäksi tarkoituksella: maksamatta jäänyt korko lisätään pääomaan, velka kasvaa joka kuukausi ja mikä tahansa vuosiluku antaisi tilanteesta väärän kuvan. Suomalainen asuntolaina on tavallisesti sidottu euriboriin, jonka liikkeitä Suomen Pankki tilastoi, joten raja ei ole teoreettinen. Sopimuksissa on tämän vuoksi yleensä ehto, jonka nojalla pankki voi vaatia erän korottamista jo ennen rajan saavuttamista — ja juuri siinä kohdassa kiinteä erä lakkaa olemasta kiinteä.

Kiinteä tasaerä vai annuiteetti

Ero näkyy vasta koron muuttuessa. Annuiteetissa uusi korko lasketaan erään ja loppupäivä pysyy, kiinteässä tasaerässä erä pysyy ja loppupäivä liikkuu. Sama koronnousu siirretään siis eri paikkaan: toisessa kuukausibudjettiin, toisessa kokonaiskustannukseen. Kolmen lyhennystavan vertailu on sivulla annuiteetti vai tasalyhennys, ja sen, miten korko ja lyhennys jakautuvat erän sisällä rivi riviltä, näyttää annuiteettilainalaskuri.

Näin toimit, jos raja lähestyy

Keinoja on kolme. Erän korottaminen siirtää rajaa suoraan ylöspäin, ja pienikin lisäys lyhentää aikaa enemmän kuin summasta arvaisi, koska se kohdistuu kokonaan pääomaan. Ylimääräinen lyhennys pienentää pääomaa, jolloin sama erä kantaa korkeamman koron — sen vaikutuksen laskee lyhennyslaskuri. Kolmas on neuvotella marginaalista tai lyhennystavan vaihtamisesta ennen kuin tilanne on päällä.

Jos kysymys on toisin päin, eli kuinka kauan tietyllä erällä yhdellä korolla menee, vastaus on laina-aika-laskurissa. Tämä sivu käsittelee lyhennystapaa ja sitä riskiä, jonka lukittu erä tuo mukanaan. Ennen kuin erän lukitsee, kannattaa katsoa maksuvaralaskurilla, kestäisikö talous myös selvästi suuremman erän: juuri se vara on se, jolla rajaa siirretään, jos korko nousee.